PoluillakohtaamistenIntensiivinen, hyväksyvä, pistävä, lempeä… Katseen voima vuorovaikutuksessa on suuri. Moni meistä muistaa ikuisesti, miltä arvostava tai rakastava katse vanhemmalta, rakastetulta tai vaikka omalta lapselta tuntui. Tällöin perimmäinen tarpeemme tulla hyväksytyksi ja kohdatuksi aktivoituvat mielessämme ja tunnekehossamme. Olemme tärkeitä, minullakin on merkitystä. Myönteiset tunteet ja hyvän olon ja liittymisen hormonit oksitosiini ja endorfiini lisääntyvät aivossamme. Kuin lämmin tuulahdys häivähtäisi sisällämme.
Saatamme omata myös kauaskantoisia kokemuksia vuorovaikutustilanteista, joissa emme ole kokeneet tulleemme kohdatuiksi katseella tai katse kertoi enemmän kuin tuhat sanaa. Lääkärissä, koulussa, kaupassa… Opettaja koulussa: ”Tiedätkö Pentti, susta ei sitten koskaan taida tulla yhtään mitään”. Ja tyhjä katse perään. Pentti nielaisee ja katsoo maahan. Opettajan sanat, höysteellä tyhjää katsetta, jäävät Pentin tunnekehoon koko elämäksi ja aktivoituvat juuri tilanteessa, jossa hänellä olisi mahdollisuus loistaa osaamisellaan. Mutta ei, opettajakin oli sitä mieltä, ettei minusta tule kuitenkaan mitään. Se katsoikin mua niin. En edes yritä.
Molemmat positiiviset ja negatiiviset tilanteet aiheuttavat meissä suuria tunnereaktioita. Tilanne taas, kun puhuessa ei katsota edes toiseen, jättää ilmoille jopa epävarmuutta ja kylmyyttä. Puhuiko hän varmasti minulle? Tarkoittiko hän mitä sanoi? Kuinka tärkeää olisi muistaa katseen merkitys vuorovaikutustilanteessa. Se kuinka katsot toiseen, saattaa jättää jäljen toiseen pitkäksi aikaa. Hyvällä tai huonolla. Saat itse valita.
Ei mikään muu voi merkitäkään enempää, sen katseen tuntu tuskin koskaan häviää.
Anna Erikson
Dialogisuus on kahden tai useamman henkilön välistä vuorovaikutusta, kuunteleva ja luova tila, jossa asiaa tutkitaan yhdessä. Omaa näkökulmaa voi pitää vain askeleena kohti uutta ja yhteistä tapaa ajatella. Kuunteleminen välittyy toiselle hyvin monella pienellä eleellä ja ilmeellä. Peilaamalla kuuntelijan elettä tai äännähdyksellä tai lauseella, jonka syke tai painotus ovat samanlaisia kuin kuunneltavalla jne. Gjerstad (2021) kertoo artikkelissaan, että VALAA-hankkeen (Vaikuttava ja laadukas ohjaus opettajan työssä) keskusteluissa osallistujat käyttivät katsetta osoittamaan eläytymistä ja positiivista asennetta toiseen ihmiseen tai hänen kertomaansa. Katse viestitti esimerkiksi myötätuntoa tai yhteyttä ihmisten välillä. Usein myös sanallinen ”komppaus” ja positiivinen katse olivat yhtäaikaisia. VALAA-tutkimushankkeen tulokset osoittivat myös, että ryhmäohjaustilanteissa dialogisuutta ilmennetään ja vahvistetaan katseen avulla. Vaikuttava ja laadukas ohjaus opettajan työssä (VALAA) -hankkeen tavoitteena oli tutkia Helia–säätiön rahoituksella vuorovaikutusta ja tunteita ryhmäohjaustilanteissa vuosina 2019 – 2020.
Oletpa sitten opettaja, vanhempi, ystävä tai vaikkapa naapuri herättelen sinua muistamaan katseen merkityksen arjessasi. Usein pelkkä katse riittää näyttämään oletko läsnä, huomaatko toisen tai mitä toivot hänen päiväänsä. Autossa suojatien ylittäjälle, kaupassa kassajonossa, lapselle päivällispöydässä, oppilaalle koulussa… Katsotaanhan toisiamme hyväksyvästi ja arvostaen, emme koskaan tiedä mitä toinen käy läpi elämässään. Katseesi voi jopa pelastaan jonkun päivän. Katseella on merkitys.
