Kaksi toisensa työelämässä kohdanutta ja kohtaamisen merkityksellisyydestä kiinnostunutta opetusalan ammattilaista pohtivat kohtaamista elämän poluilla. Tarjoamme lukijoillemme syvempää ymmärrystä kohtaamisen tärkeydestä ja herättelemme lukijoita huomaamaan aidon kohtaamisen positiiviset vaikutukset. Kutsumme sinut lämpimästi tervetulleeksi mukaan aidolle ja elämänmakuiselle matkalle.
Suurimmalla osalla on kesälomat lomailtu ja paluu arkeen on jälleen koittanut. Toisilla on voinut olla paluu lähityöhön pitkän etätyöjakson jälkeen, toisilla saattaa etätyö jatkua tai työntekemisen hybridimalli etätyön ja lähityön yhdistelmänä, jotkut ovat ehkä kesäloman jälkeen aloittaneet kokonaan uudessa työssä. Yhtä kaikki kannattaa kiinnittää huomiota arkeen, sillä suurin osa elämästämme on arkea. Kuinka tehdä arjesta sellaista, että se on omannäköistä …
Rutiinit, aikataulut ja suunnitelmat ovat itselleni tärkeitä asioita. Ilman niitä ei arki rullaisi sujuvasti ja tuntuisi siltä, että elämässä ei olisi mitään rotia. Ystäväni tietävät, että en ole mikään maailman impulsiivisin ex tempore henkilö, mutta toki osaan joskus myös heittää suunnitelmat romukoppaan ja kykenen olemaan valmis lähtemään vain parin minuutin varoitusajalla. Kesälomalla minusta kuitenkin kuoriutuu ihan eri ihminen, tai no …
Näin kesälomalla on aikaa pohtia kaikenlaista, kohdata itsensä, kerrata menneen vuoden tapahtumia, pysähtyä tähän hetkeen ja suunnata tulevaan. Tässä pohdiskellessa mieleeni muistui Frank Martelan kirja ”Valonöörit. Sisäisen motivaation käsikirja”, jonka luin muutama vuosi sitten. Tuohon kirjaan ja etenkin Martelan esittelemään motivaatiotimanttiin huomaan aika ajoin palaavani pohtiessani omia motiivejani. Missä olen itseni kanssa? Koenko eläväni itseni näköistä elämää? Martela esittelee motivaatiotimantissa …
Useimmiten myötätunnon osoittaminen muita kohtaan on helpompaa kuin itselleen. Helposti sätimme, haukumme ja lyttäämme itseämme mielessämme vaikkapa epäonnistumisen jälkeen. Jokaisella meillä on sisäinen ääni, jolla puhuttelemme itseämme. Usein sanat, mitä sisäisessä puheessa itsestämme pettymyksen, epäonnistumisen tai epävarmuuden hetkellä käytämme ovat niin rumia, että emme todellakaan sanoisi niitä toisille. Tutkimusten mukaan mielellä on taipumusta mustamaalata itseämme. Tämä on hyvä tiedostaa, jos …
Olen kaupassa ja havahdun lapsen itkuun. Hei, onko jollain pienellä hätä? Kerkeän jo hieman säikähtäneenä kelata mielessäni meneväni apuun. Pian kuulen vihaisen äidin kovaäänisen puheen lapsen itkun päälle, lapsi jatkaa vaativaa itkuaan ja nostaa ääntään välillä matalammasti maukuen ja kimeästi kiljuen. Lapsi jatkaa huutamistaan ja pian äidin vahva, painokas ja totaalisen suuttunut ääni nousee lapsen äänen päälle. Väsynyt ja ehkä …
Katsot peiliin. Näet ihmisen, joka suorittaa, hoitaa, huolehtii ja tekee aina toisten puolesta enemmän kuin itsensä. Näytät iloiselta ja uhkut tarmoa. Sisältä – tuolta jostain syvältä – väsyttää, turruttaa, olo on kuin tyhjällä kuorella. Huomioit muut, koska koet, että arvosi määräytyy siitä, kuinka hyvin palvelet muita ja koska haluat vain, että muilla on hyvä olla. Mikään ei kuitenkaan tunnu oikein …